1. Kenties ei vuorien rinteille
    Tai aaltojen pauhinaan,
    Kenties ei taistojen kentille
    Mua Herrani kaipaakaan,
    Vaan tietä jos outoa kulkemaan
    Taas lempeän kutsunsa sain,
    Niin lausun tarttuen käteensä:
    Käyn minnekä tahdot Sä vain.
  
  
    Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
    Yli maitten tai vuorien,
    Vien kaikille taivaisen sanoman
    Sun tahtosi ain täyttäen.
  
 
  
    2. Kenties Hän sois sanan lämpöisen
    Mun jollekin lausuvan
    Tai tuovan syntien poluilta
    Pois eksyneen kulkijan.
    Vaikk synkeään korpeen mun tieni veis,
    Jos Herra, mua opastat ain,
    Vien sinnekin taivahan sanomaa
    Ja puhun kuin tahdot Sä vain.
  
  
    Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
    Yli maitten tai vuorien,
    Vien kaikille taivaisen sanoman
    Sun tahtosi ain täyttäen.
  
 
  
    3. On laajat vainiot maailman,
    Siell työtä on mullekin.
    Kun annan aikani Herralle,
    Niin käytän sen parhaimmin.
    Näin haltuhus uskon kaikkeni,
    Kun tiedän: mua rakastat ain.
    Niin päättävin mielin ain seuraan Sua
    Ja teen mitä tahdot Sä vain.
    
  
  
    Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
    Yli maitten tai vuorien,
    Vien kaikille taivaisen sanoman
    Sun tahtosi ain täyttäen.
  
 
                   
                  
                  
                
                
                
                  Sanat: Mary Brown, 1856–1918
Sävel: Carrie E. Rounsefell, 1861–1930