1. Teit, Israelin vanhimmat, kutsuvi tie.
Nyt vanhurskaat kootkaa, jos missä he lie,
Lie vuorilla, laaksoissa, korvessa maan,
Ja Siioniin saattakaa riemuitsemaan.
Nyt taakse jää, nyt taakse jää, sä oi Babylon,
Kun Efraimin vuoret meill suuntana on.
2. On vainio suur, vähän miehiä on,
Vaan yhdess tää joukko on voittamaton.
Pois lustehet jää, vehnän korjaamme vaan
Ja taltehen tuomme sen murheista maan.
Nyt taakse jää, nyt taakse jää, sä oi Babylon,
Kun Efraimin vuoret meill suuntana on.
3. Luo köyhien käymme kuin Mestari ain,
Luo nälkäisten, tyhjien, onnettomain.
Me janoovat juotamme äärellä veen
Ja Siioniin kutsumme runsauteen.
Nyt taakse jää, nyt taakse jää, sä oi Babylon,
Kun Efraimin vuoret meill suuntana on.
Sanat: Cyrus H. Wheelock, 1813–1894
Sävel: Thomas H. Bayly, 1797–1839, muk.