1. Kenties ei vuorien rinteille
Tai aaltojen pauhinaan,
Kenties ei taistojen kentille
Mua Herrani kaipaakaan,
Vaan tietä jos outoa kulkemaan
Taas lempeän kutsunsa sain,
Niin lausun tarttuen käteensä:
Käyn minnekä tahdot Sä vain.
Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
Yli maitten tai vuorien,
Vien kaikille taivaisen sanoman
Sun tahtosi ain täyttäen.
2. Kenties Hän sois sanan lämpöisen
Mun jollekin lausuvan
Tai tuovan syntien poluilta
Pois eksyneen kulkijan.
Vaikk synkeään korpeen mun tieni veis,
Jos Herra, mua opastat ain,
Vien sinnekin taivahan sanomaa
Ja puhun kuin tahdot Sä vain.
Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
Yli maitten tai vuorien,
Vien kaikille taivaisen sanoman
Sun tahtosi ain täyttäen.
3. On laajat vainiot maailman,
Siell työtä on mullekin.
Kun annan aikani Herralle,
Niin käytän sen parhaimmin.
Näin haltuhus uskon kaikkeni,
Kun tiedän: mua rakastat ain.
Niin päättävin mielin ain seuraan Sua
Ja teen mitä tahdot Sä vain.
Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani,
Yli maitten tai vuorien,
Vien kaikille taivaisen sanoman
Sun tahtosi ain täyttäen.
Sanat: Mary Brown, 1856–1918
Sävel: Carrie E. Rounsefell, 1861–1930